Mitä opin?

Kurssilla opin ymmärtämään paremmin erilaisuutta. Ymmärrän paremmin miten erilaisuus tulee kohdata, enkä esim. tulkitse vilkasta lasta heti adhd-lapseksi. Ryhmäkodissa olisin halunnut tavata useamman kehitysvammaisen, sillä näimme heitä vain kolme. Kohtasin heidät hymyillen ja tervehtien, ja he tekivät samoin. Asukkaiden habituksesta sain mielikuvan minkälaisia ihmisiä he ovat; sosiaalisia, mukavia ja itsenäisiä. Opin näkemään asukkaan yksilönä, en näe pelkästään hänen vammaansa. Mielenkiinnosta haluaisin esimerkiksi nähdä jotkin juhlat ryhmäkodissa, ja katsoa miten asukkaat kohtaavat toisensa ja miten he käyttäytyvät. Opin uutta, kun kuulin miten itsenäisiä jotkin ryhmäkodin asukkaat ovat, esimerkiksi työssä käyvät. En muista elävässä elämässä törmänneeni koskaan kehitysvammaiseen työntekijään. Varsinkin nuorten asukkaiden arki, joista meille kerrottiin, kuulosti aivan normaalilta: omat jäljet on siivottava, ulos saa mennä silloin kun tahtoo ja kaveri tai seurustelukumppani saa yöpyä luona.